Haapaveden yhteismetsä kasvoi 3.12.2024 yli 5000 hehtaarin alueelliseksi yhteismetsäksi, kun Ilmari Caseliuksen perilliset allekirjoittivat liittämissopimuksen merkittävästä metsäomaisuudesta. Haapaveden yhteismetsä kuuluu nyt maakunnan suurimpien joukkoon ja sijaintikunnat ovat Haapavesi, Siikalatva, Kärsämäki ja Haapajärvi.
Yhteismetsän kokonaispuumäärä on arviolta jo n. 515 000 m3, josta eniten mäntyä n. 366 000 m3. Metsätalouskäytön ulkopuolella, eli mm. suoluontokohteita on pinta-alasta n. 390 ha. Metsätalouskäytössä olevan pinta-alan jakauma, eli se kuinka paljon pinta-alasta on taimikoita, harvennusikäisiä tai uudistettavia vanhempia metsiä, on ihanteellinen mahdollistaen tasaiset hakkuut ja hyvän kasvun pitkällä aikajaksolla:
Yhteismetsä on haluttu yhteistyökumppani, koska metsiä hyödynnetään ja hoidetaan aktiivisesti ja kestävästi joka vuosi. Metsänomistusmuotona yhteismetsä säilyttää kiinnostuksensa mm. koska etämetsänomistus lisääntyy ja omatoimisuus metsätöissä vähenee. Yhteismetsä ei ole järkevin metsänomistusmuoto, mikäli metsänomistaja haluaa tehdä itse metsätöitä aktiivisesti tai mikäli on tiedossa paineita suurempiin yksittäisiin puunmyyntituloihin.
Puukaupassa ja metsänhoidossa saadaan huomattavia euromääräisiä hyötyjä verrattuna yksittäiseen pienen tai keskikokoisen metsätilan omistajaan. Yhteismetsäosuutta kannattaa ajatella pitkäaikaisena pääoman sijoituskohteena metsään, tulevaisuudessa myös tuulivoimatulot voivat olla merkittäviä. Yhteismetsäosuuden voi myydä kuten muunkin metsäkiinteistön, mutta on hyvä tiedostaa, että pienten yhteismetsien osuuksille ei ole markkinoita osakkaiden ulkopuolelta. Isompien yhteismetsien osuuksille löytyy aina ostaja.
Hallinnon ja kirjanpidon järjestämisen velvoitteet ja kustannukset puoltavat suurempien yhteismetsien perustamista ja kehittämistä verrattuna pienempiin esim. suvun kesken perustettaviin yhteismetsiin.
Yhteismetsien historia ulottuu aina 1800-luvulle saakka. Suurimmat yhteismetsät on perustettu isojakojen ja sodan jälkeisen asutuksen järjestämisen yhteydessä viime vuosisadalla. Nykyiset yhteismetsät perustuvat metsänomistajien väliseen sopimiseen.
Jaana Karvonen
Haapaveden yhteismetsän hoitokunnan jäsen